Haulikon patruunat ja supistukset

Paukuteltavaa

Oheisessa jutussa kerrataan haulikon kaliiperit ja niiden määräytyminen, patruunoiden rakenne, patruunoiden mitat, haulikoot ja niiden merkinnät, sekä piippujen supistukset ja niiden merkinnät. Tämän dokumentin on tarkoitus palvella verrattomana tietovarastona.

Haulikon patruuna koostuu alhaalta (kannasta) alkaen hylsyn kannasta, nallista, hylsyn pohjasta, kannan sisävahvikkeesta, ruutipanoksesta, mahdollisesta peitelevystä, välitulpasta mahdollisine haulikuppeineen, mahdollisesta peitelevystä, haulipanoksesta (tai muusta panoksesta), mahdollisesta haulipanoksen täyteaineesta, ulkoputkesta ja haulien peitelevystä tai ulkoputken umpeenpuristuksesta, "stuukkauksesta".

Haulipanoksen lisäksi haulikolla voidaan ampua esim. niin sanottuja täyteisiä eli isoja lyijyluoteja, kumiluoteja, erilaisia valo- ja merkinantoammuksia sekä kyynelkaasupanoksia.

Kaliiperi ja sen määräytyminen

Haulikon kaliiperi merkataan kaksiosaisella numerosarjalla (a/b). Ensimmäinen numero - esimerkiksi a tarkoittaa, että paunasta (453,6 g) lyijyä saadaan a kappaletta pyöreää tämän kaliiperin kokoista kuulaa. Siis esimerkiksi paunasta lyijyä saadaan 12 pyöreää 18,2 mm (12 kaliiperisen haulikon piipun sisähalkaisija) kokoista kuulaa. Merkinnän toinen osa tulee auki ammutun hylsyn kokonaispituudesta milleinä. Kaliiperin määräytymiseen tuskin löytyisi helpompaa niksiä.

Yleisimmät haulikon kaliiperit ovat:

• .410 kal (poikkeava merkintä) = 10,4mm
• 20 kal = 15,7mm
• 16 kal = 16,8mm
• 12 kal = 18,2mm
• 10 kal = 19,3mm

Patruunoiden pituuksissa ei ole mitään mystiikkaa. Tärkeintä on muistaa olla ampumatta pidempiä panoksia, kuin patruunapesän poraus. 76 mm patruunoita kutsutaan magnumeiksi ja 89 mm patruunoita super magnumeiksi. Pidempään patruunaan mahtuu luonnollisesti enemmän hauleja ja joskus myös vähän isompi paukku niitä lennättämään. Tästä seuraa se, että erityisesti ammuttaessa magnum-patruunoita on varmistuttava paitsi hylsyn pituudesta, niin myös jyräkämpien patruunoiden soveltuvuudesta omaan kuularuiskuun. 70 mm ns. minimagnumeja ei tulisi paukutella, ellei piiput ole koeistettu 900 barin paineelle.

Haulikoot

Hauleja löytyy metsästyskäyttöön eri tarkoituksiin 2 - 5 mm. kokoisina. Peruslähtökohtana voidaan pitää sitä, että mitä pienempi hauli, sitä enemmän niitä mahtuu patruunaan ja sitä parempi on myös patruunan peitto. Suurempia hauleja mahtuu panokseen vähemmän ja peitto huononee, mutta toisaalta suurella haulilla on suurempi iskuenergia ja ne myös säilyttävät nopeutensa pienempiä paremmin, jolloin niillä voi ampua pidemmälle ja ne myös purevat paremmin. Eli pienelle eläimelle ja nopeisiin lähitilantesiin pieniä hauleja - ja vastaavasti isoille eläimille ja suuremmille etäisyyksille isompia ryynejä. Joskaan haulikon järkevä kantama haulipanoksilla vastuullisessa metsästyksessä ei missään tilanteessa ylitä 35-40 metriä.

Haulikon supistukset

Kyljestä repäistyä

Supistus muodostuu supistuskartiosta ja supistusosasta piipun suulla. Kyse on siis käytännössä reiän halkaisijan kavennuksesta piipun suulla. Supistuksen tarkoituksena on puristaa haulipanos kokoon, ennen ulostuloa piipusta. Kokoonpuristunut hauliparvi lähtee ja myös pysyy sitä suppeampana, mitä tiukempi supistus aseen piipussa on ollut. Näin ollen tehokas ampumamatka kasvaa suppeampaan mentäessä ja vastaavasti hauliparvi hajoaa nopeammin vähemmän suppeasta tai sylinteriporatusta piipusta ammuttaessa.

Osumakuviot ja tehokkaat ampumamatkat riippuvat ensisijaisesti ase/patruuna -yhdistelmästä, mutta suuntaa-antavasti supistuksen vaikutusta hauliparven tiheyteen voidaan tarkastella seuraavasta listasta, jossa kuvataan 35 metristä ammuttaessa halkaisialtaan 75 sentin pyöreään tauluun osuvien haulien määrää:

• Sylinteri: 40%
• Parannettu sylinteri: 50%
• Puolisuppea: 60%
• 3/4-suppea: 65-70%
• Täyssuppea: yli 70%

Lähteet: Metsästäjän opas, Suuri asekirja, M&K 6/05

© TOSIMIEHET.ORG 2006